Seesteinen vaihe synnytyksessä

Luonnollinen suvanto ennen ponnistusvaihetta.

Mitä seesteisellä vaiheella tarjoitetaan?

Synnytyksen edetessä avautumisvaiheen loppupuolella synnyttäjällä voi ilmetä luonnollinen, mutta usein huomiotta jäävä hetki, jota kutsutaan esimerkiksi seesteiseksi vaiheeksi. Tämä fysiologisen synnytyksen osa tunnetaan myös suvantohetkenä. Englannin kielisessä kirjallisuudessa saatetaan puhua aiheesta "rest and be thankful". Seesteinen vaihe on usein lyhytkestoinen hetki ennen ponnistusvaiheen alkamista, jolloin supistukset harvenevat tai voivat jopa hetkellisesti lakata. Tämä vaihe tarjoaa synnyttäjälle mahdollisuuden levätä ja valmistautua henkisesti seuraavaan vaiheeseen.

Tämä ei ole lääketieteellisesti nimetty tai edes kaikkien synnytysalan ammattilaisten tuntema käsite, mutta kokeneet kätilöt ja luonnollista synnytystä tukevat ammattilaiset tunnistavat seesteisen vaiheen helposti osana luonnollista synnytyksen kulkua. Myös tietoiset synnyttäjät tunnistavat tämän hetken. Tämä vaihe saattaa siis tulla missä vaiheessa tahansa synnytystä, mutta yleisintä se on juuri ennen ponnistusvaihetta. Enkä siis puhu latenssivaiheesta. Tämä on valitettavan aliarvostettu vaihe synnytyksessä vaikka se onkin osa fysiologista synnytystä. Synnyttäjä ei useinkaan itse tiedosta levon vaihetta ja joskus taas kuulee kun synnyttäjä sanoo "kylläpä on pitkä tauko".

Valitettavasti tästä aiheesta on vähän tutkimusnäyttöä ja tämä kirjoittamani teksti perustuukin omaan näkemykseeni ja pieneen otantaan luetuista tutkimuksista. Tekstiäni ei voi siis pitää täytenä totuutena vaan lähinnä tarkoitukseni onkin herättää mielenkiintoa tätä asiaa kohtaan. Itse olen hieman allerginen sanalle vaihe ja en pidä siitä, että synnytystä lokeroidaan eri vaiheisiin. Mutta puhun nyt vaiheesta jotta tämä tärkeä synnytyksen hetki olisi helpompi lukijan ymmärtää, mitä tällä oikein tarkoitetaan.

Mistä seesteisen vaiheen tunnistaa?

Seesteinen vaihe on siis usein lyhytkestoinen hetki, mutta joskus kuitenkin kuulee, että tämä vaihe voi kestää jopa tunteja. Seesteisessä vaiheessa synnyttäjän keho ja mieli saattavat rentoutua yllättävällä tavalla. Supistukset laimenevat, niiden kesto lyhenee, supistusten tauot pitenevät tai supistustoiminta jopa lakkaa hetkellisesti. Synnyttäjä rentoutuu, jotkut nukahtavat kevyesti ja osa vaipuu jopa syvään uneen. Ilmeisesti endorfiinien eritys kasvaa tässä vaiheessa runsaasti, ja se on syynä voimakkaaseen rauhoittumiseen. Luonto on viisas: synnyttäjän keho ja kohtu pääsevät lepäämään, ja hormonitoiminta saa mahdollisuuden vahvistua, jolloin supistukset voivat voimistua, kunnes ne taas kunnolla alkavat. Tämä ei ole merkki siitä, että synnytys olisi pysähtynyt, päinvastoin! Se on merkki siitä, että keho valmistautuu viimeiseen vaiheeseen, ponnistamiseen ja vauvan syntymään.

Puututaanko seesteiseen vaiheeseen turhaan?

Valitettavasti tätä luonnollista suvantohetkeä ei aina tunnisteta synnytystä hoidettaessa. Jos supistukset hetkeksi hiljenevät tai lakkaavat, saatetaan kiireessä ja jopa rutiininomaisesti päätyä voimistamaan tai käynnistämään supistustoimintaa synteettisen oksitosiinin avulla tai jopa puhkaisemalla sikiökalvot. Joskus lähdetään aktiivisesti ponnistamaan vaikka ei ole ponnistamisen tarvetta ja supistukset ovat heikkoja, mutta koska kohdunsuu on ollut täysin auki jo "liian kauan". Näissä tilanteissa ei kunnioiteta seesteisen vaiheen tärkeyttä ja sen tehtävää.

Puuttuminen katkaisee tärkeän palautumis- ja valmistautumisvaiheen, jonka aikana synnyttäjä, kohtu ja vauva olisivat voineet kerätä voimia, ja keho saanut tilaisuuden levätä ja tasapainottaa hormonitoimintaa, juuri niin kuin sen tässä vaiheessa olisi kuulunut tehdä. Uskallan väittää, että puuttumalla tähän vaiheeseen riski negatiiviselle kierteelle ja toimenpidesynnytykselle kasvaa! Voisiko myös ajatella, että riski jälkeisvaiheen verenvuodolle kasvaa mikäli seesteiseen vaiheeseen puututaan.

Miksi seesteisen vaiheen kunnioittaminen on tärkeää?

On tärkeää osata kuunnella synnyttäjän kehoa herkemmin ja ymmärtää synnytyksen luonnollista rytmiä. Seesteinen vaihe ei ole ongelma, joka vaatii korjaamista , se on mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää. Jos synnytys on tähän asti sujunut ongelmitta, ilman siihen puuttumista, niin miksi synnyttäjän keho tekisi yhtäkkiä poikkeuksen?! Erityisesti, jos vauvan ja synnyttäjän vointi pysyy hyvänä, ei ole mitään syytä olla luottamatta kehon tapaan toimia ja pitää taukoa supistuksista. Hetki hiljaisuudessa ja levossa voi olla juuri se, mitä keho ja mieli tarvitsevat siirtyäkseen luontevasti ja voimallisesti kohti synnytyksen huipennusta.

Jos kaikki on hyvin, ja silti päätetään aloittaa synteettinen oksitosiini tai puhkaistaan sikiökalvot, ja synnytyksen tärkeä seesteinen hetki ei saa toteutua. Voidaan tällöin saada aikaan tilanne, joka voi olla vaarallinen synnytyksen jatkuvuudelle, vauvan voinnille, jopa istukan toiminnalle ja jälkeisvaiheen verenvuodolle. Tämä vaihe ei tarkoita sitä, että kohtu olisi väsynyt. Tai ehkä tarkemmin ajateltuna voisikin ajatella, että kohtu onkin väsynyt, ja siksi keho saa aikaan supistusten pysähtymisen. Mitä tapahtuu, kun väsynyttä lihasta lähetään väkisin ruoskimaan?! Kehon viestit eivät tee vääriä valintoja, kun kyseessä on hyvin sujuva synnytys. Seesteisellä vaiheella voi olla todella tärkeä tehtävä, joka sivuutetaan puuttumalla tähän luonnon tarjoamaan levon hetkeen. Onkin tärkeää osata tunnistaa, milloin on kyse seesteisestä vaiheesta , jolloin voi antaa kehon levätä ja milloin on tarpeen turvautua synnytykseen puuttumiseen.

Väitän, että tämän tärkeän vaiheen kunnioittaminen vaikuttaa positiivisesti niin ponnistusvaiheen kestoon, vauvan vointiin, repeämien syntyyn kuin jopa verenvuodon määrään.

Seesteinen vaihe on muistutus siitä, miten viisas ja hienovarainen synnyttäjän keho on. Kun annamme tilaa levolle ja luotamme synnytyksen luonnolliseen kulkuun, voimme usein löytää voimaa ja rauhaa myös synnytyksen intensiivisimmissä hetkissä.

Jos pohdit tulevaa synnytystä, toivot yksilöllistä synnytysvalmennusta tai kätilön tukea synnytykseen voit ottaa minuun yhteyttä, niin keskustellaan sinun tilanteesta tarkemmin.

Emmi